<<Paluu Raamatun tietous etusivulle

 

"... en päivääkään vaihtaisi pois, ei Jeshuuaa korvata vois, maailma parhaimmillaan vaikk´ ois..."

 

Jumalalta tuleva usko

 

 

Usko Jumalan Pojan nimeen pelastaa

Joh. (Joch.) 3:16-18

 "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma Hänen kauttansa pelastuisi.

Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen."

 

 

Jumala antaa voiman tulla Jumalan lapsiksi niille, jotka uskovat Hänen nimeensä

Joh. (Joch.) 1:12: " Mutta kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä, …"

 

 

Uskon kilpi sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet

Ef.6:6: "Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet."

Näin sanoi Jumalan valitsema apostoli Saul (Paavali) kehottaessaan efesolaisia pukemaan ylleen Jumalan koko sota-asun. Täydelliseen sota-asuun kuuluu siis myös usko.

 

 

Mutta mitä  se todellinen usko on?

Uskomattomien ihmisten kuulee usein puhuvan siitä, että "täytyy uskoa tulevaisuuteen", jotta he jaksaisivat yrittää ja elää, mutta heidän uskonsa ei ole silti todellista. Se on oikeastaan ainoastaan toiveajattelua, joka on kaiken aikaa vain ikään kuin "hiuskarvan varassa" olemista. Moni sanoo myös uskovansa Jumalaan. Todellisuudessa heillä on vain tietoisuus siitä, että Jumala on olemassa. Toisaalta hekin voivat uskoa, että Jumala antoi Poikansa Pelastajaksi, mutta jumalinen usko on paljon, paljon enemmän; niin paljon enemmän, että  ihminen ei ilman Jumalan Hengen ilmoitusta voi sitä  ymmärtääkään. Jumaliseen uskoon, sellaisena kuin Raamattu sen ilmoittaa, kuuluu Jumalan totteleminen (Jaak.2), Häneen luottaminen (Hebr.11, Jer.17:7, Ps.27) ja turvautuminen (= varmuus, että Jumala auttaa joka tilanteessa lastaan). Se on myös uskoa Jumalan valtasuuruuteen, voimaan, kykyyn, viisauteen, kaikkivaltiuteen ja siihen, että Jumala on oikeassa, ja että Hän on ilmoittanut meille tahtonsa Raamatussa. Meidän tulee  etsiä Jumalan tuntemista  ja myös totella. Uskomattomien ihmisten "usko" on pinnallista, mutta Jumalalta tuleva usko on syvällistä, vahvaa ja voimallista. Se on "vuoria siirtävää" uskoa (Mark.11:22-24).

 

 

Usko luottaa. Usko ojentautuu. Usko ei katso näkyväisiä.

Hebr.11:1: "Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy."

 

 

Ilman uskoa ei voi olla otollinen Jumalalle

Hebr.11:6: "Mutta ilman uskoa on mahdotonta olla Jumalalle otollinen, sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että Hän palkitsee ne, jotka Häntä etsivät."

Kirje hebrealaisille, 11. luku, "luku uskosta", kannattaa lukea kokonaan, sillä siinä kerrotaan uskovista esi-isistä.

Kukaan ei voi olla Jumalalle otollinen eikä siis myöskään Jumalan lapsi, jos hänellä ei ole uskoa.

 

 

Älkää siis luopuko uskosta minkäänlaisessa tilanteessa

Heb.10:35-39: "Älkää siis heittäkä pois uskallustanne (uskoanne), jonka palkka on suuri. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on. Sillä ´vähän, aivan vähän aikaa, niin tulee Hän, joka tuleva on, eikä viivyttele; mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen.´ Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi."

 

 

1Keefa (Piet.)1:7: "… että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Ješuuan Messiaan (Jumalan Voidellun) ilmestyessä."

 

 

Jaak.1:2-12: "Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.

Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset. Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan. Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Jumalalta mitään saavansa, kaksimielinen mies (ihminen), epävakainen kaikilla teillään. 

Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään, mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niin kuin ruohon kukka. Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä. 

Autuas se ihminen, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!"

Kun Jumalan lapsi on luottavainen ja kestävä uskossa koetustilanteissa, hänen kärsivällisyytensä kasvaa. Hän myös vahvistuu uskossa. 

 

 

Uskoon ja kuuliaisuuteen liittyy siunaus Aabrahamin kanssa

Gal.3:5-9: " Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan Mosheen lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta? Samalla tavalla kuin ´Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi´, tietäkää te siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia. Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: ´Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi.´ Niin muodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa."

Aavraham oli todellinen uskova. Hän luotti Jumalaan kaikissa tilanteissa, ja siksi hän myös totteli Jumalaa. Hänelle kävi hyvin, ja Hänen siemenessään, Ješuuassa Messiaassa, kaikki uskovaiset ovat siunattuja.

 

 

Usko ei ole näkyväiseen katsomista!

2Kor.5:7: " …sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä."

Joh. (Joch.) 20:29: "Ješuua sanoi hänelle: "Sen tähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"

 

 

Uskon kautta Jumala antaa lisää tietoa 

1Piet. (Keefa) 1:5: " . …jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana."

Ilman uskoa ei voi pelastua.

 

 

Uskon päämäärä on sielujen pelastuminen

1Piet. (Keefa) 1:9-11: " …sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen. Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta; ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Jumalan Henki (Voitelu) viittasi, edeltäpäin todistaessaan Messiasta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta."

Uskon päämääränä on saavuttaa lopullinen pelastus eli iankaikkinen elämä eli pääsy Isän valtakuntaan ja eläminen Jumalan kanssa iankaikkisesti.

 

 

Matteus 8:1-18 kannattaa lukea kokonaan. Tässä on vain muutamia otteita siitä:

Sadanpäämies, jonka palvelija oli sairaana, sanoi Ješuualle: "Sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee." Sadanpäämiehellä oli suuri usko. Ješuua sanoikin, että Hän ei ollut kenelläkään Israelissa löytänyt niin suurta uskoa.

Sadanpäämies oli myös nöyrä. Hän tunsi pienuutensa, eikä siksi edes kutsunut Ješuuaa kotiinsa. Ješuua sanoi sadanpäämiehelle: "Niin kuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon." Ja palvelija parani sillä hetkellä.

 

 

Markus 5:21-43 kannattaa myös lukea kokonaan. Tässä on jälleen vain muutamia otteita: Ješuua sanoi verenjuoksutautia sairastaneelle naiselle: "Sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."

Kun Jairuksen, synagogan esimiehen tytär oli kuollut, sanoi Ješuua hänelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan." Ja tyttö heräsi kuolleista uskon kautta.

 

 

Ješuualla oli paljon uskoa

Ap.t.10:38: "… te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Ješuuan Nasaretilaisen, Hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki Jumalan vastustajan (saatanan) valtaan joutuneet; sillä Jumala oli Hänen kanssansa.

Joh.(Joch.) 20:30-31: "Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Ješuua teki opetuslastensa nähden; mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Ješuua on Messias, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä Hänen nimessänsä.

Ješuua teki lukemattomia tunnustekoja ja ihmeitä suuren uskonsa kautta, jonka Hän oli saanut Kaikkivaltiaalta Isältänsä. Hän tietysti haluaa, että mekin uskoisimme. Kun Ješuua oli maan päällä, toiset uskoivat ja vielä useammat epäilivät, kuten tänäkin päivänä.

 

 

Ješuua sanoi:

Joh. (Joch.) 7:38: " Joka uskoo minuun, niin kuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elävän veden virrat."

 

 

Ješuuan opetuslapsetkin välillä epäilivät

Matt.8:23-27: "Ja hän astui veneeseen, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä. Ja katso, järvellä nousi kova myrsky, niin että vene peittyi aaltoihin; mutta Ješuua nukkui. Niin he menivät ja herättivät Hänet sanoen: "Herra, auta, me hukumme."

Hän sanoi heille : ´´Te vähäuskoiset, miksi olette pelkureita?´ Silloin hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli aivan tyven. Ja ihmiset ihmettelivät ja sanoivat: ´Millainen tämä on, kun sekä tuulet että meri häntä tottelevat?"

Ješuua nuhteli ankarasti silloisia opetuslapsiaan epäuskon tähden, ja sama Sana nuhtelee tänäänkin epäuskoisia.

 

 

Matteus 14:22-33 kannattaa lukea. Siinä kerrotaan, kuinka Ješuuan opetuslapset olivat järvellä aaltojen ahdistamana ja hyvin peloissaan. Ješuua pyysi Keefaa kävelemään järven päällä Ješuuan tykö. Keefa astui veneestä ja käveli järven päällä, mutta sitten hän katsoi olosuhteita epäuskoisesti ja rupesi vajoamaan ja huusi: "Herra, auta!" Ješuua, Pelastaja, auttoi hänet ylös ja nuhteli häntä epäuskon tähden.

Tämän sananpaikan opetus meille: Meidän tulee pysyä uskovina jokaisessa tilanteessa kuten Ješuua, emmekä saa pelätä ja katsoa olosuhteita.

Jos olet "vajoamassa" epäuskon tähden, pyydä se Jumalalta anteeksi ja pyydä apua sekä uskoa lisää.

 

 

Epäusko on vakava asia

Epäuskosta on päästävä eroon, sillä epäusko ja usko eivät voi mahtua samaan sydämeen. Kun epäusko tottelemattomuuden kanssa saa sijaa, usko väistyy ja pelko tulee tilalle. Samoin jos rakkaus kylmenee ja kovuus, armottomuus ja välinpitämättömyys pääsevät vallalle, niin usko katoaa (Matt.24:11-13). Usko, toivo ja rakkaus kulkevat käsi kädessä, ja niihin sisältyy Jumalan viisaus ja kaikki vanhurskaus (1Kor.13). Ilman toisiansa ne eivät ole mitään, mutta yhdessä ne kaikki toimivat.

1 Kor.13:13: " Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus."

Gal.5:6: " Sillä Messiaassa Ješuuassa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan rakkauden kautta vaikuttava usko.

 

 

Jumalalle on kaikki mahdollista, ja sille, joka uskoo! 

(Mark.9:23, Matt.19:26)

 

 

Sydämellä

Anne-Mari